SVEITSIN KIERTOMATKA 15.-17.7.2012:
Geneve-Bern-Interlaken-Luzern-Weggis-Luzern-Zürich-Brunnen-Bellinzona-Locarno-Domodossola-Brig-Montreux-Lausanne-Geneve (+Zürich-Geneve)
Sunnuntaina lähdimme porukalla Sveitsin reissulle! Ostimme näppärät Swiss pass -kortit, joilla saa ajella 4 päivää niin paljon junilla/busseilla/laivoilla kuin vain haluaa, eikä paikkavarauksia tarvinut murehtia! Hinta alle 26-vuotiailta oli 200 frangia.
Sveitsiläiset junat olivat aina ajallaan ja vimpan päälle siistejä. Sunnuntai-päivän kohde oli Sveitsin pääkaupunki Bern. Sinne matkasimme Lausannen ja Montreuxin kautta. Bern oli todella kaunis kaupunki! Kävimme syömässä ensin ravintolassa ja sitten kiertelimme rauhassa vanhaa kaupunkia.
Parasta kaupungissa oli nähdä Bernin karhut! Karhut olivat tuollaisessa aitauksessa joen varrella. Yksi karhu – kaikista kaunein – oli iteasiassa suomalainen! Kiva paikka, paljon turisteja. Karhuillakin näytti olevan hyvin elintilaa ja aktiviteetteja.
Joessa oli ihanaa uittaa varpaita! Huhu kertoo, että porukkaa hyppää tuohon jokeen ja ajelehtii sen mukana toiselle puolen kaupunkia. Tuo virtaus oli kyllä melko tappavan kova, että saa olla aika huimapää kyseessä!
Joelta käveltiin vähän eri reittiä takaisin juna-asemalle. Next stop: Interlaken! Interlakenin kautta oli mahtava ajaa Luzerniin. Maisemat oli aikas huimia! Kuvissa ei mikään näytä oikein miltään, niin siirrytääs suoraan Luzerniin. 😉
Olimme varanneet Luzernista Tourist hotellista kivan 4-hengen huoneen jo etukäteen. Hinta per naama oli n. 60e ja se sisälsi aamupalan. Hotellin yhteydessä oli myös jonkinsortin hotellipuolen ammattikoulu. Voin sanoa, että hyvin nukutti ruusulakanoissa pitkän päivän jälkeen!
Aamupalalla oli melonia, croissantteja, erilaisia kahveja, paahtoleipää, jukurttia, kuivattuja hedelmiä.. NAMI!
Maanantai 16.päivä oli varattu kokonaan Luzerniin tutustumiselle. Aikaa oli sopivasti, mutta myös toinen päivä olisi kulunut helposti. Kävimme muun muassa Luzernin muurilla, vanhalla ruususillalla, kaupungilla shoppailemassa sekä myös Weggiksessä laivamatkalla (”Luzernista Weggikseen hiloijoili-oo..”). Äiti ja Lotta kävivät sillä välin katsomassa Luzernin leijonaa. Se jäi meiltä vielä näkemättä!
Yhden tornin huipulla oli iso kello ja sen alla paljon rahaa!
Vanhasta kaupungista löytyi sympaattinen Second hand-liike. Hinnat nyt oli aivan pilvissä, mutta oli kiva kierrellä ja katella!
Ja toki kelloliikkeitä oli vaikka kuinka paljon. Vielä en oo löytäny itelleni täydellistä kelloa, mutta jospa se jostain löytyy! Tarjontaa ainakin on riittävästi!
Ja tässä on sitten tää Luzernin vanhaakin vanhempi silta, joka on myös yksi kaupungin päänähtävyyksistä. Eikä suotta! Tämä Euroopan vanhin puusilta on rakennettu jo vuonna 1333. Vuonna 2004 se meinasi palaa, kun sillan kylkeen kiinnitetty vene syttyi palamaan ja tuli levisi myös siltaan. Onneksi pahempaa ei sattunut, ja silta on edelleen elinvoimainen! Käveltiin tuo kerran läpi ja hyvin tuntui kestävän kunnioitettavasta iästään huolimatta.
Luzernin yks kohokohta oli, kun löydettiin alppitorven soittaja! Ei oltu kuultu missään tuota livena aiemmin! Oli aika jänskän kuulonen, kun soittaja soitti ihan selkeitä melodioita tuolla. Ois ollut kiva päästä itekin kokeilemaan!
Loppupäivästä käytiin Luzern-Weggis-Luzern laivamatkalla. Kesto n. 2h. Aurinko paistoi! Meidän passilla päästiin ilmaiseksi, mutta ilman passia tuo meno-paluu olis ollut n. 35 frangia muistaakseni. Kiva oli vaihteeksi laivallakin kulkea! Maisemat ei enää niin kovin sykähdyttänyt, kun oltiin nähty saman päivän aikana paljon jylhempääkin, mutta oli ihanaa ottaa pienet päiväunet laivan penkeillä.
Kävin Weggiksen turisti-infosta hakemassa Zürichin opaskirja jo valmiiks.
Paluumatkalla Luzerniin palauduttiin myös takas maanpinnalle, kun lipuntarkastaja käski meidän siirtyä 1.luokan kannelta alas 2.luokan kannelle. Hahha! 😀 No, tästä kovasti murtuneina lähettiin sitten pitsalle.
Syönnin jälkeen lähettiin ettimään äitiä ja Lottaa. Varattiin yhessä seuraavaksi yöksi hotellihuoneet Zürichista ja matkasimme matkalaukkujen kanssa taas juna-asemalle. Luzern oli kaunis pieni kaupunki, jota oli helppo kierrellä jalan. Suosittelen!
Nyt kuitenkin matka jatkuu! Next stop: Zürich.
Onneksi oltiin varattu nuo hotellihuoneet etukäteen. Oli ihana päästä illalla suoraan hotellille, eikä tarvinnut alkaa etsimään. Jalat alkoi olla jo aika muusina. Kysymys kuuluukin: miksi pistin nuo Vagabondin tennarit, enkä lenkkareita? Why? Oh, why?
Hotelli oli tosi siisti ja hyvällä paikallakin! 1 yö/ henk. oli alle 50 euroa, mutta hintaan ei kuulunut aamupalaa (se olis ollut erikseen 18 frangia). Ilmeisesti olimme saaneet jotkut peruutushuoneet tms. sillä normaalisti hinnan olisi kuulunut olla korkeampi. Muutenkin tuntuu, ettei Sveitsistä alle 100 euron huoneita/yö/henk. kovin helposti löydy. Tää oli siis todella hyvä löytö!
Respan nainen oli ihanan avulias ja varasi äitille ja Lotalle aamuyöksi klo 4.40 kyydin hotellilta lentokentälle. Hotellin nimikin oli Fly away, joten tuommoiset kyyditykset kuuluivat palveluun.
Yöllä sitten hyvästelimme äitin ja Lotan. Tässä upea ryhmäkuva, joka otettiin aamulla noin klo 4.30:
Oli vähän omituista jäädä tänne, kun toiset lähtivät takaisin Suomeen! Mutta meidän Geneven matka alkaa olla aikalailla jo puolessa välissä, mikä tuntuu myöskin todella omituiselta! No, meidän Sveitsin kiertomatka siis vielä jatkui.
Aamusta herättiin aamu-uinnille! Hotellilta saimme ilmaiset liput uima-altaalle, jonne oli n. 5 minuutin kävelymatka. Oli aivan parasta! Allas oli ihan tyhjä (okei, yks muori sielä oli, mutta sekin häipyi heti kun tämmönen äänekäs pariskunta saapui paikalle). Kello oli vasta 9.oo ja oli siltikin jo tosi lämmin. Otettiin vähän kuvia ja nautittiin aamusta. Parasta!
Hotellille palailtiin joskus klo 11 aikoihin. Palautettiin avaimet ja lähettiin kävelemään kohti juna-asemaa. Kovin pitkälle ei kyllä päästy, ku piti palata takaisin: unohettiin maksaa hotellihuone! 😀 Siinä sitten hipsittiin takaisin ja pyydettiin lasku. Respan pöydällä oli iso teline ilmaisia hedelmiä, ja otettiinki siitä sitten evästä mukaan. Hyvää oli palvelu!
Tähän mennessä olimme siis tehneet tällaisen matkan:
Piipahettiin Zürichissa sen verran, että ostimme evästä loppumatkaa varten. Aikataulu oli kuitenkin armoton, ja meidän oli pakko ehtiä 12.30 lähtevään junaan. Sinne ehdittiinkin ja alkoi n. 8 tunnin matka kohti Geneveä. Zürichista Bellinzonaan mää nukuin aika paljon. Bellinzonassa heräsin ja kävin ostamassa uudet korkkarit aseman viereisestä kenkäpuodista! Maisemat, talot, ihmiset, kieli, hinnat, ja kaikki tuntui ihan erilaiselta tuolla Sveitsin eteläosissa. Ihan kuin olis Italiassa! Geneven alue on oikeastaan ainut paikka, jossa puhutaan ranskaa. Muualla käytössä on saksa ja näillä eteläalueilla italia. Geneve tuntuu todella ranskalaiselta verrattuna esim. Berniin tai tähän Bellinzonaan!
Ostin tuolta sellaiset nätit korkkarit. Oli vähän kommunikointiongelmia myyjän kanssa, kun se ei osannut yhtään englantia. Tai ei ainakaan halunnut puhua sitä. Minä kysyin hintaa englanniks, hän vastaa italiaks. Kysyn uudestaan englanniks, hän vastaa kovempaan ääneen italiaks. Loppujen lopuks pyysin, että voitko kirjoittaa vaikka paperille hinnan. En meinannut uskoa, kun sain tosi nätit korkkarit n. 10 eurolla! 
Kelpaa mulle!
Bellinzonasta otettiin juna Locarnoon, jossa vaihdettiin ”Panorama-junaan”. Se vei meidät Domodossolaan Italian puolelle. Panorama-junassa jokaiselta matkustajalta kerättiin 2 frangin maksu (ja tietysti itse matkalipun hinta, jos ei omistanut Swiss passia).
Tuo juna oli todella hidas – ja VANHA. Tähän matkaan meni aikalailla 2 tuntia. Maisemat oli kyllä tosi kivoja ja vähän jopa pelottavia! Juna ajoi ihan rotkon reunalla. Kuvista ei taas oikein saa mitään käsitystä noista mittasuhteista! Mukava kokemus oli kyllä. Domodossolassa vaihdettiin nopeampaan junaan, joka vei meidät sitten Brigin, Montreuxin ja Lausannen kautta Geneveen. Kamerasta loppui jossain välissä akku, joten loppumatkasta ei enää ole kuvia.
Muutes, suomalaisiin vissiin luotetaan aika hyvin. Nimittäin junassa Domodossolasta Brigiin kyydissä oli myös italialaisia. Jokaisen italialaisen täytyi näyttää passit ja matkalaukut. Meitä vastapäätä istui italialainen herra, jonka täytyi esitellä kaikki rosmariinit ja basilikat ja persiljat ja mitä sillä nyt sitten olikin laukussaan tarkastajalle. Meiltä kysyttiin vain, että mitä kansalaisuutta olette, ja mitkä näistä laukuista on teidän. Kukaan ei tonkinu suomalaisten laukkuja, eikä kyselly enempiä. Melkeen jo hävetti, kun kaikki muut ympärillä joutuivat kertomaan kaikkea, ja me vaan istuttiin ja kateltiin maisemia!
Kotimatka sujui vauhdilla. Oli kyllä aika raskas, mutta erittäin onnistunut päivä! Seuraavana päivänä eli keskiviikkona 18.7. lähdin vielä itsekseni uudelle reissulle Zürichiin. Siitä reissusta ei ole kovin paljon kerrottavaa: istuin junassa klo 9-12 ja 14.30-17.30. Tuossa välissä kiertelin Zürichia ja etsin kirppareita, sillä turisti-infon nainen oli suositellut niitä meille edellispäivänä. No, ne oli kyllä aivan surkeita! Lähinnä jotain huonekaluja ja aivan törkeään hintaan. Vaikka ois kuinka vintagea, niin vois nyt ees olla hyväkuntoista tavaraa, sanon minä. Loppuajan kiertelin kaupungilla vaatekaupoissa. Mangossa olis ollut alennusmyynnit, mutta mun piti kiirehtiä junaan, niin jäi vähän vähäseen tuo shoppailu. Ostin koko reissun aikana 2 croisanttia ja 2 pulloa jääteetä. 😀 Oon myös suht hyvä sudoku-mestari näiden parin päivän junamatkojen ansiosta!
Sveitsin kiertomatka oli kyllä unohtumaton kokemus! Mutta ehkä parasta oli se, kun sai matkustaa noin huipussa seurassa! Mieleen jäi erityisesti Bernin karhut, Luzernin hotelli ja aamupala, Zürichin uima-altaat ja huimat näköalat Italian puolella! Junamatkailua suosittelen ehdottomasti ja tämä Swiss pass oli tosi näppärä ja toimi erinomaisesti. Sveitsin junathan nyt ovat aivan huippulaatua ja aina aikataulussa. Ei muuta kuin uusia reissuja suunnittelemaan!
Ens viikonloppuna ois tiedossa vaellusta jossain päin Geneveä yliopistokavereitten kans. Ja ensi viikolla uusia vieraita ja uusia seikkailuja!
Matkakuu 