Onpas ollut kiirettä! Nyt kuitenkin löysin sen verran aikaa, että joudan kirjoitella kuulumisia!
Viimeinen viikko yliopistolla lähti tänään käyntiin. Aika on mennyt ihan liian nopeaa! Parasta tuossa kurssissa on ollut ehdottomasti uudet kaverit! Eniten olen ollut guatemalaisen, brittiläisen, singaporelaisen, virolaisen ja kroatialaisen kanssa. Meidän ryhmässä on n. 15 henkilöä ja yhtä monta kansallisuutta! Tarkoitus olisi nähdä tuon kurssin jälkeen vielä monta kertaa, kun kerta moni jää vielä Geneveen lomailemaan tai muuten vain hengailemaan.
Mutta, vähän kokemuksia yliopistolta:
Itse rakennus on iso, komea ja vanha kuin saapas. Huoneet ja luentosalit ovat pääosin todella korkeita ja kaikki lattiasta kattoon on rakennettu kivestä. Etenkin aulat ja portaikot ovat todella komeita! Luentosalit ja luokkatilat ovat kuitenkin vähän liiankin vanhoja ja kivikautisia. Liitutaulut ja mankat ovat kovassa käytössä. Myös piirtoheittimiä näkyy luokissa. Tähän mennessä vain yksi professori on käyttänyt tietokonetta opettaessaan! Itseäni se ei kyllä haittaa: se jotenkin tuo lisää tunnelmaa tunteihin!
Tässä kuva yliopistosta:
Aamun tunnit alkavat TASAN klo 9.oo. On mullakin pitänyt vähän opetella tuota ajoissa olemista. Mutta enpä ole vielä kertaakaan myöhästynyt! Kurssilla sallitaan kyllä kolme myöhästymistä, mikä nyt sinänsä on vielä ihan kohtuullista.
Aamuisin tunnit pidetään yliopiston ylimmässä kerroksessa. Mukavaa treeniä aamuisin kiivetä x määrä portaita ylös, kun täällähän ei opiskelijat saa hissiä käyttää! Mikä on vallan mainiota! Professorimme on klo 9-12 vanhahko Monsieur, joka puhuttelee itseään kolmannessa persoonassa. Hän on myös aika temperamenttinen! Minusta se on hauskaa, mutta jotkut meidän ryhmästä taitavat vähän pelätä hänen ärjäisyjä. Kuvitteles tilanne, kun et ole jaksanut keskittyä 5 minuuttiin opetukseen, olet kenties piirrellyt jotain kuvaa vihkoon. Kohta havahdut tuon miehen leukaan, joka työntyy esiin naamasta ja kysyy jotain liian nopeasti, joten et ymmärrä yhtään, mistä on kyse. Intonaatio nousee Monsieurin puheessa ja hänen silmänsä porautuvat tyhjään päähäsi. Siinä on se hetki, jolloin tärkeintä on kyky improvisoida!
Klo 9-10 harjoittelemme kirjoittamista. Monsieur toistaa eri sanoja tai lauseita, ja me kirjoitamme. Klo 10-11 käymme läpi uusia kielioppi-asioita ja klo 11-12 luemme tekstiä ja harjoittelemme ääntämistä. Iltapäivällä on mahdollisuus valita erilaisista valinnaisista kursseista mielenkiintoisimmat ja osallistua sitten niille. Ite oon ollut mm. laulamassa, harjoittelemassa lisää kielioppia ja ääntämistä sekä kuuntelemassa sveitsiläisiä ja ranskalaisia satuja. Hyödyllisintä on kuitenkin ollut suullisen kielitaidon harjoittelu. Oral-tunteja on vain 2 x 45min viikossa, mikä on aivan liian vähän, sillä ne ovat oikeastaan ainoita tunteja, joilla opiskelijatkin pääsevät puhumaan!
Yliopisto järjestää myös excursioita. Minä ja pari kaveria olimme muun muassa viime viikon keskiviikkona (4.7.) tutustumassa sveitsiläiseen viinitilaan! Reissun hinta oli 45 frangia (sis. tutustuminen tilaan, viinimaistelu, fondue). Oli ihan hullun kuuma, joten ihan kaikki info ei pysynyt mun – eikä monen muunkaan – mielessä. Sen kuitenkin muistan, että kyseinen viinitarha on noin 7-8 hehtaaria laaja ja yhdellä hehtaarilla työskentelee useampi työntekijä. Rypäleiden kasvukausi oli vielä kesken. Harmi! Olisi ollut kiva maistaa tuoreita viinirypäleitä suoraan pensaasta!
Tarhassa kiertelyn jälkeen pääsimme maistelemaan tilan erilaisia viinejä! Viinit olivat kyllä todella hyviä! Maistelimme yhteensä 14 erilaista viiniä: 6 x valkoviiniä, 6 x punaviiniä ja 2 x roseviiniä. (Jo toisen lasillisen jälkeen alkoi joku aasialainen tippua penkiltä.)
Maistelun jälkeen tarjoilijat toivat vielä pullon valkoviiniä jokaiseen pöytään. Se oli tarkoitus nauttia sveitsiläisen herkun eli fonduen kanssa! Fondue on aikas jännää syötävää. Se valmistetaan sulattamalla padassa juustoa raastettuna, sekoittamalla joukkoon valkoviiniä ja jotain suurustetta (esim. Maizena) ja tulikohan siihen vielä jotain muutakin. No tuossa tärkeimmät! Sitten, kun sekoitus on tasaista, vähän kermaisen tuntoista, on se valmista tarjoiltavaksi. Neljää henkeä kohti saimme yhden padallisen fondueta. Jokaisessa pöydässä oli valmiina pieni tuli, ja pata asetettiin sen päälle. Tässä kuvaa:
Tuossa vieressä näkyykin leipäpaloja. Leipä on parasta päivän liian vanhana ja vähän kuivana: näin se pysyy paremmin kasassa, kun sitä dipataan tuonne kattilaan. Ja sitten vain Bon appétit!
Itse en fondueta voinut kuin vähän maistella, mutta jälkkäriksi saimme hedelmäsalaattia, joka oli tosi hyvää! Ja sen verran, mitä fondueta söin, niin voin kyllä suositella! Varsinkin, jos haluat eroon liian timmistä vartalosta.
Reissu oli kyllä kokemisen arvoinen! Mutta vinkkinä: Jos haluat kokea saman, mutta päästä halvemmalla: Genevestä löytyy ilmaisiakin viininmaisteluita!
Tämän viikon jälkeen mulla alkaa kunnon kesäloma! Viikon päästä reissu Berniin, Luzerniin ja Zurichiin! Parin viikon päästä Monacoon, Cannesiin ja Nizzaan! Pariisin reissu taitaa jäädä elokuulle ja Lyon kolkuttelis kans takaraivossa. Jospas sinnekin vielä ehtisi!
Tuntuu vaan siltä, että nämä viikonloput loppuu kesken. Viikon päästä on jo puolet ajasta kulunut! 
Tämän viikon lopulla meille tulee ensimmäiset vieraat Suomesta! ❤
-Hanna
Matkakuu 